Johdanto

Tulipa ajankohtaiseksi päivittää joko kone tai näytönohjain. Rahat eivät riitä kumpaankin, joten kumpaan suuntaan kallistuisi? Itse ajattelin kokeilla jälkimmäistä vaihtoehtoa ja hankin koneeseeni Gainwardin Ti4200 Ultra/650 DVI/Tv -kortin. Tarkoituksena on nyt siis katsoa miten vanhemman kaartin kone jaksaa uudemman ohjaimen mukana ja mikä muodostuu tämän jälkeen hidastavaksi tekijäksi.

Pakkaus

Pakkauksessa tuli mukana itse Ti4200-kortti 64 megatavun muistilla, DVI- ja SVHS-liittimillä varustettuna. Sisällä oli myös ohuehko manuaali jossa kerrotaan, miten kortti ja ohjelmistot asennetaan, manuaalit ja ajurit cd:llä ja kaapeli SVHS-liittimeen, jolla saadaan muutettua liitin komposiitiksi. Paketissa ei tullut mukana mitään pelejä tai muita lisäohjemistoja muilta valmistajilta. Mukana ei myöskään ollut DVI-I-adapteria, joten kahden näytön käyttöönotto edellyttää adapterin ostamista. Kaiken kaikkiaan suppea, mutta käyttöönottoon riittävä paketti.

Kortti

Kortti ei poikkea nVidian referenssikortin ulkoasusta juuri millään tavalla. Väri on kuitenkin piristävän punainen. Silmiinpistävintä on kortilla käytetty jäähdytys. Muihin GF4-kortteihin verrattuna se poikkeaa rakenteeltaan melkoisesti. Gainward on päättänyt käyttää ORB-tyylistä siili-tuuletin-yhdistelmää, joka ei teholtaan ole mikään paras ratkaisu vaikkakin se on ääneltään hiljainen. Muissa GF4-korteissa käytettävä siili suuntaa tuulettimelta tulevan ilmavirran myös kohti muistipiirejä. Gainwardin ratkaisu levittää ilmavirran pitkin korttia, mikä ei ole kovin tehokasta. Jäähdytys on kuitenkin riittävää vakiokelloja käytettäessä, mutta kellotettaessa korttia nopeammaksi on jäähdytys vaihdettava tehokkaampaan.

Itse grafiikkaprosessori on uudempaa A3-mallia. Uudemmat mallit (revisionit) sisältävät parannuksia ja korjauksia vanhoihin malleihin ja täten yleensä mahdollistavat myös paremman kellottuvuuden. Muisteina korttilla on kahdeksan kappaletta kahdeksan megatavun DDR-piirejä. Valmistaja on EtronTech ja piirit ovat toimintanopeudeltaan 3.5 ns. Tämä mahdollistaa teoreettisen 571 MHz nopeuden. Luku lupaa hyvää mahdolliselle kellottamiselle, sillä Ti4200 on yleensä speksattu toimimaan 500 MHz nopeudella muistiensa osalta. Voit laskea omien muistipiirien teoreettisen nopeuden käyttämällä Metkun nopeuslaskuria.

Kortin asennuksen jälkeen havaittiinkin, että muisteja ajettiin nopeudella 513 MHz. Kortti ei ole kuitenkaan golden sample, joten yllättävää, että kortille on kuitenkin laitettu näinkin nopeat muistit ja niitä vielä ajetaan vakiona nopeampana kuin muissa Ti4200-korteissa.

Testit

Tarkoitus oli siis katsoa miten tällainen uudemman linjan näyttis sopii vanhemman koneen parivaljakoksi. Testikoneita oli kaksi kappaletta ja ne ovat tehoiltaan vielä moneen peliin ja käyttöön riittäviä. Näytönohjaimina kummassakin koneessa oli ennen GeForce2 MX-sarjan kortit, joten vertailu suoritetaan näitä vasten.

Kone 1:

Kone 2:

Numerot kertovat sen minkä moni jo arvasikin. Näytönohjaimella riittäisi menohaluja parempaankin, mutta prosessori ei vain jaksa syöttää kortille laskettavaa. Kone 1 oli hieman nopeampi uudella kortilla. Mahdollisesti tämä johtuu hiukan korkeammasta väylätaajuudesta.

Kuvanlaatu ja AntiAliasing

Kuvat on otettu pelissä 1280x960-resoluutiolla 32 bitin väripaletilla. Alemmassa kuvassa on nelinkertainen reunanpehmennys käytössä ja ylempi kuva on ilman pehmennystä. Kuvien vasemmassa kulmassa olevista suurennoksista voi hyvin havaita miten pehmennys poistaa sahalaitaisuuden vinoista pinnoista. Pehmennyksen laskenta vie kuitenkin melkoisesti kortilta tehoa, joka näkyy hieman hitaampana ruudunpäivityksenä. Ti4200 pystyy suorittamaan pehmennyksen silti melkoisen vauhdikkaasti. Kuten testissä nähtiin, 1024x768 32-bittisillä väreillä ja 2xAA:lla oli puolta vauhdikkaampaa kuin 800x600 16-bittisillä väreillä vanhalla GF2MX:llä. Moni pelaaja ei pehmennystä edes huomaa pelin tiimellyksessä, mutta sen voi silti aktivoida tietäen, ettei tämä kortti siihen kuukahda.

Yhteenveto

Testituloksista kävi hyvin ilmi miten uudemman polven näytönohjain tarvitsee rinnalleen myös uudemman polven prosessorin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei vanhempaan koneeseen kannattaisi hankkia esimerkiksi tällaista Geforce4-luokan näytönohjainta. Vanhoihin MX-kortteihin eroa syntyi selvästi resoluutiosta riippumatta. Olisiko havaittavaa eroa syntynyt pelkästään prosessoria vaihdettaessa? Ei varmaankaan. Tässä kuitenkin katsottiin pelinopeutta, joka vaatii näytönohjaimelta aina vain enemmän. Prosessoria vaihtamalla olisi saavutettu parannusta yleisessä laskentanopeudessa, jota tarvitaan esimerkiksi kuvankäsittelyssä, mallinnuksessa, ohjelmoinnissa jne. Tämä osaltaan olisi voinut tuoda pirteyttä vanhaan MX-ohjaimeenkin, mutta ei siinä määrin, mitä koko ohjaimen vaihdolla saavutetaan. Entä kellotus? Oma vanha GF2MX pystyi 205/205 MHz (core/muisti) nopeuteen ja tämä toikin korttiin jonkin verran lisää tehoa, mutta jos on ajatellut hankkivansa koneeseensa uudempaa rautaa pelaamista varten, on Ti4200 se tie, mitä kannattaa vakavissaan harkita. Sitten kun emolevyn ja prosessorin päivitys tulevat eteen, tietää, että kortti skaalautuu mukana ja pystyy antamaan vieläkin enemmän. Testejä Ti4200-korteilla ja nopeammilla prosessoreilla löytyy netistä paljonkin ja näistä voi käydä toteamassa miten kortti toimisi muun raudan päivityksen yhteydessä.

Hyvät ja Pahat

+ Tehokas vanhassakin koneessa
+ Nopeat muistit
+ Laadukas TV-Out -kuva
+ Hinta (250 euroa Serv-Itillä Oulussa)

- Vähän extraa paketin mukana
- DVI-I -adapterin puute
- Jäähdytys

Lisätietoja