Ehkäisy
Ehkäisyä on käytetettävä aina ensimmäisestä yhdynnästä alkaen kun ei toivo raskauden alkavan. Erilaisia ehkäisymenetelmiä on tarjolla useita, ja useimmille sopiva ehkäisy löytyykin.
Ehkäisyneuvonta kuuluu kansanterveyslain perusteella terveyskeskuksille, joka määräytyy asuinpaikan mukaan. Suurimmissa kaupungeissa on erikseen ehkäisy- tai perhesuunnitteluneuvoloita, ja lähes joka paikasta löytyy erityinen ehkäisyhoitaja tai lääkäri, joka on perehtenyt ehkäisyyn. Maksut vaihtelevat, yleensä neuvolan terveydenhoitajalla käynti on ilmaista, lääkärillä käynti maksaa terveyskeskusmaksun verran. Myös kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri voi antaa ehkäisyneuvontaa. Äitiyshuollon piiriin kuuluvien kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa, viimeistään jälkitarkastuksessa.
Näiden lisäksi myös yksityislääkärit, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöt, Väestöliiton klinikat sekä kaikki erityisesti nuorille tarkoitetetut klinikat, kuten Auroran sairaalan ja Folkhälsanin nuorisopoliklinikat, antavat ehkäisyneuvontaa. Käynnistä ei kerrota kenellekään, ei opettajalle, vanhemmille, työnantajalle tms. vaan käynti jää vain Sinun ja hoitohenkilökunnan tietoon.
Menetelmän valinnassa on otettava huomioon seuraavia seikkoja:
- ikä
- mahdolliset sairaudet ja lääkitys
- tupakointi
- paino
- parisuhteen pysyvyys
- aikaisemmat raskaudet ja synnytykset
- oma ja lähisuvun terveyshistoria
- kuukautiset, niiden säännöllisyys, vuodon määrä ja kivut
- ehkäisyn tarve (varmuus, käytetäänkö jatkuvasti vai vain tarvittaessa)
Naisen raskaaksi tulemiselle on useita eri ehtoja: emättimeen on päästävä siemennestettä, siemennesteessä on oltava terveitä siittiöitä, olosuhteiden on oltava sellaiset, että siittiöt pysyvät hengissä, elävien siittiöiden on päästävä kohtuun ja mahdollisesti munanjohtimiin, niiden on löydettävä sieltä kypsä munasolu ja hedelmöityneen munasolun on voitava kiinnittyä kohdunseinämään.
Raskaus voidaan ehkäistä estämällä mikä tahansa näistä ehdoista toteutumasta. Mutta on otettava huomioon kolme seikkaa: siittiöitä voi päästä emättimeen vaikkei siitintä vietäisi sinne, lähelle emätintä päässeet siittiöt voivat uida emättimeen. Ja vaikka emättimen olosuhteet ovat siittiöille vihamieliset, ne pystyvät pysymään siellä hengissä kuusi tuntia, jopa kauemminkin. Eli jos siittiöiden pääsy kohtuun halutaan ehkäistä, tulee esteen (esim. pessaarin) olla paikallaan vähintään kuusi tuntia. Siittiöt voivat kohdussa pysyä hengissä jopa 4-5 päivää, joten hedelmöitymisen välttämiseksi siittiöiden ja munasolun kohtuun päätymisen välillä siis pitäisi olla ainakin näin pitkä aika.
Ehkäisymenetelmien teho (raskauksien lkm/ 100 käyttäjää vuodessa)
| Menetelmä | Tyypillisessä käytössä |
Oikein käytettynä |
Jatkavuus |
|---|---|---|---|
| Yhdistelmäpilleri | 2 | 0,1 | 72 |
| Minipilleri | 3 | 0,5 | 72 |
| Progestiinikapselit | - | 0,1 | ? |
| Progestiiniruiskeet | - | 0,2-0,3 | ? |
| Hormonikierukka | - | 0,1 | 85 |
| Kuparikierukka | - | 1-2 | 78 |
| Miesten kondomi | 12 | 3-5 | 63 |
| Naisten kondomi | 12 | 5 | 56 |
| Pessaari+spermisidi | 5-20 | 6 | 58 |
| Pelkkä spermisidi | 20 | 3-5 | ? |
| Ehkäisysieni | 9-25 | ? | ? |
| Naisen sterilisaatio | - | 0,4 | 100 |
| Miehen sterilisaatio | - | 0,15 | 100 |
| Ehkäisytietokone | ? | 6 | ? |
| Ovulaatiomenetelmät | 20 | 3 | 67 |
| Täysimetys * | ? | 2 | - |
| Ei ehkäisyä | 80 | - | - |
* = synnytyksestä alle puoli vuotta, kuukautiset eivät ole alkaneet, vauva saa vain rintamaitoa
Menetelmien ehkäisyteho ilmastaan raskauksien määrällä sataa käyttäjää kohti vuoden aikana. Ensimmäinen luku kertoo menetelmän varmuuden "tyypillisessä käytössä", esim. pillerin unohduttua tai kondomin mentyä rikki huolimattomuuden takia. Kohdunsisäisiin, ihonalaisiin kapseleihin, ruiskeisiin ja sterilisaatioon ei liity käyttövirheitä, kuten pillereiden, estemenetelmien ja luonnonmenetelmien käyttöön. Toinen luku kertoo itse menetelmän luotettavuuden, kun menetelmää käytetään täysin oikein. Kolmas luku kertoo, kuinka monta prosenttia käyttäjustä jatkaa menetelmän käyttöä ensimmäisen käyttövuoden jälkeen.
Ehkäisyn tulisi olla sitä varmempaa, mitä suurempi katastrofi raskaaksi tuleminen sen hetkisessä elämäntilanteessa olisi. Mikään ehkäisymenetelmä, ei edes sterilisaatio, ole täysin varma, edes täysin oikein käytettynä. Myös jälkiehkäisyn mahdollisuus tulisi muistaa suojaamattoman yhdynnän jälkeen tai ehkäisyn pettäessä. Abortti ei ole ehkäisykeino! Monet raskaudenkeskeytykset voitaisiin välttää jälkiehkäisyn käytöllä.
Ehkäisymenetelmät voidaan jakaa eri ryhmiin:
- hormonaaliset menetelmät (pillerit, kapselit, ruiskeet, Levonona-hormonikierukka)
- kohdunsisäiset ehkäisimet ("tavallinen" kuparikierukka)
- mekaaniset estemenetelmät (kondomit ja pessaari)
- kemialliset menetelmät (ehkäisyvoiteet, -vaahdot, -puikot ja -sienet)
- luonnonmenetelmät (ovulaatiomenetelmät sekä Persona-ehkäisytietokone)
- sterilisaatio (sekä miehen että naisen)
- jälkiehkäisy